lauantai 17. tammikuuta 2015

Wattbike SM -pronssia 10 km - mieli vähän apeana.






Kisa 3/40
 17.1. Wattbike SM, 10 km, Espoo

Tänään sitten lävähti eka SM-mitali meikäläisen kaulalle, mutta alun huippufiiliksestä tunnelma laski kun lehmän häntä ja tuloksia lukiessa sai jo itkua pidätellä. Miksi niin?

No, Espoossa oli aamulla Wattbiken SM-kisat, 10K ja pyörälle istahdettuani huomasin, että en  tajunnut siitä jutusta YHTÄÄN MITÄÄN! Onneksi mun viereeni ilmestyi jostain - taivaastakohan tipahti - sellainen ihmeellinen ihminen, joka kertoi ihan kaiken, mitä kisaamista varten tarvitsin. Toki siinä meni kaikki pieleen, kun arvioin kuntoni ihan päin prinkkalaa; ajattelin, että jaksaisin ihan maksimissaan ajaa 90-95 kadenssi / 35-37 km/h vauhtia, mutta oikeat luvut olisi ehkä olleet lähempänä 95-105 ja 37-40 km/h. Siinä oli se pronssin ja kullan välinen minuutti. Kyllä harmittaa.

Strategiana oli "ottaa" SM-pronssi (hei 3 osallistujaa)  ja vetää niin varman päälle, ettei tunnu missään. Strategia sinänsä toimi, mutta mieli ei tykännyt siitä yhtään. Voitto oli reilun minuutin päässä ja jos en olisi löysäillyt tai olisin tiennyt oman kuntoni edes vähän paremmin, olisi se ollut niiiin helppoa.  Ei auta, pulinat pois. Ensi kerralla otan ainakin tuon minuutin. Hitto.

En osaa lähteä kisaan "tyhjällä taulukolla" eli niin, että mulla ei ole pohjilla aikaa ja tietoa siitä miltä se tuntuu. Yleensä käyn läpi useamman vuoden kisat ja tuloslistat ja otan paperilla jo ne, ketkä kisassa otan. Nyt en yhtään tiennyt edes mitä pitäisi tavoitella, mikä on huono aika (nyt tiedän sen :) )  ja mikä on hyvä aika. Näin siinä sitten kävi. Mutta nyt mulla on pohja-aika! En siis aio lannistua;  lisää kisoja on tulossa ja pohjatulokset on aina käteviä, kun niistä ei voi kun parantaa.

Nyt vähän ryven tässä harmituksessa, mutta kohta lähden taas eteenpäin - ILON KAUTTA!
Mukana kuvassa pienten rakkaideni lisäksi kisan mentorini ja pelastaja.

Loput kisasta kuvina:

Ennen starttia vielä hymyilyttää


Vähän ohjeiden kyselyä naapurilta.



Ja lisää ohjeita, millä mentiinkin sitten koko kisa.



Kisa käynnissä. Ja valvonta.


Vähän takana, iloa vielä riittää.








Loppu alkaa häämöttää.



Toiset on kauhean väsyneitä jo :)


Loppukiri.

Data. Ei kai se sittenkään ihan surkeasti mennyt.. en tosin oikein tajua näistä luvuista vielä.



Lapsia kiinnosti about näin paljon.

No, palkintopallilla.

SM-kolmikko.






Summa summarum: oli ihan mahtavaa, haluan lisää, haluan mennä kovaa, haluan voittaa. Siinä about se.





6 kommenttia:

  1. Hyvä Elina! Paremmin toi meni ku itellä ekalla kerralla :D Mennään kuukauden päästä Tampereelle koittaan uudestaan ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kannustuksesta Laura! Sulta mä tän koko wattbike - jutun keksin :) Yhdessä Tampereelle? Milloin ne on?

      Poista
    2. 14.2 sopivasti ystävänpäivänä. Tää on ihan parasta hullutusta, ku on niin "helppoo" :D

      Poista
    3. Yeees, you have a Valentine's day's date! Pe 13.2. on Icebug winterrun, mutta eipä anneta sen haitata :)

      Poista
  2. Hyvä Elina! Tekis mieli itsekin kokeilla joskus wattbike kisaa ja oon miettinyt just tuota, että pitääkö tietää jotain vai voiko vaan istua pyörään ja alkaa polkea. :)

    VastaaPoista